Toistuvuus toimistotyön ergonomiariski
Usein ranteen, kyynärpään ja olkapään kipeytymisen oireiden varsinainen syy jää hämäräksi. Itse asiassa yläraajojen rasitussairauksien syntymekanismi tunnetaan vain osittain. Tavallisimmillaan toimistotyöläisen vaivat saavat diagnoosikseen esim. tenniskyynärpään, rannekanavaoireyhtymän, kiertäjäkalvosinoireyhtymän tai jännetuppitulehduksen.
Näppistyöskentelyn riskeinä yläraajoille on työssä tapahtuvien liikkeiden toistuvuus. Toistuvia liikkeitä sisältävä työskentely on toimistyön yleistymisen myötä lisääntynyt, ja jopa 33% työssäkäyvistä tekee samankaltaisena usean kerran minuutissa toistuvia työliikkeitä 1-2 tuntia päivässä (lähde Työ ja terveys -haastattelututkimus, 2009).
Muita riskejä toistojen lisäksi rasituskipujen syntymiselle voivat olla lihasvoiman runsas käyttö, ranteen poikkeavat asennot, olkavarren kohoasennot, terävien reunojen painevaikutus, kylmä työskentelylämpötila tai työkalujen aiheuttama tärinä. Ja tässäkin asiassa terveellisen elämän säännöt puhuvat puolestaan: hyvä fyysinen kunto vähentää kiputilojen syntyä, ja tupakointi sekä ylipaino puolestaan lisäävät rasitussairauksien syntymisen riskiä.
Minusta tuo yllä mainittu toistotyön tuntimäärä 1-2 h päivässä kuulostaa jopa alhaiselta, jos ajattelee puhdasta näppäimistötyötä, jossa kädet käyvät näppiksen kirjainten yllä sekä hiirellä kokonaisen työpäivän.
Laske, monestiko ehdit siirtää käteäsi yhdessä tunnissa näppikseltä mahdolliselle pöytähiirelle, kynälle, kännykälle tai kahvikupille?
Ergonominen hiiri on totuttelukysymys
Läppärikulttuurissa taitaa koneeseen integroitu kosketushiiri jo olla hyvinkin vallalla, mutta pöytänäppiksiinkin on saatavana erilaisia hiiriohjaimia tai rullahiiriä. Nyt en ota kantaa siihen, mihin työtehtäviin mitkäkin hiiret ovat paikallaan. Henkilökohtaisia mieltymyksiä ja työtehtävien asettamia vaatimuksia asiaan on varmasti vaikuttamassa.
Ergonomisten hiirien käyttöä ei kannata kuitenkaan arastella tottumattomuuteen vedoten. Ihminen on oppivainen, ja toistot saavat uudenkarheankin erikoishiiren käyttämisen niksit siirtymään lihasmuistiin. Kohta et enää osaakaan käyttää vanhaa pöytähiirtäsi, kun hamuat peukalon alta lähempää löytyvää ergonomista hiirtä.
Kymmensormijärjestelmästä apua
Toinen suositukseni on kymmensormijärjestelmän opettelu. Muutaman sormen tekniikka toimii nopeudeltaan ja osumatarkkuudeltaan toisilla lähes yhtä hyvin, mutta ideaalissa näppäimistönkäyttötavassa ei tarvitse roikottaa kättä vaan voi lepuuttaa ranteita joko rannetuella tai koneen muodosta riippuen leveällä reunalla. Myös niskan ja hartian asento paranee, kun katseen voi kääntää näppäimistöstä näytölle. Vielä kun istuma-asento on hyvä ja jopa kyynärvarsituet ovat oikeassa käytössä vähentämässä olkavarsien jännittymistä, niin luulisi, ettei hiirikäsi pääsisi ensimmäisenä haittaamaan.
Kymmensormijärjestelmän taito on opeteltavissa, jos sitä ei aikoinaan tajunnut koulussa valinnaisaineeksi ottaa. Jokohan nykyisin ko. taito kuuluu perusopetuksen pakollisiin? Itse opettelin sen dvd-pelin avulla aikuisiällä ihan vaan huvikseni (en tuolloin arvannut, että olisin jonakin päivänä liimattuna näppikseen...). Ensin ohjelman mukaan harjoitetaan paria näppäintä, sitten useampaa. Peli kannusti ja antoi pisteitä. Ilo onnistumisesta oli suuri kuin pienellä lapsella, ja kilpailuhenkiselle ihmiselle pisteiden paraneminen oli hyvä motivaattori.
Käyttämäni ohjelman nimeä en enää valitettavasti muista, vuosiluku oli 1990-luvun puolella. Todennäköisesti vastaavia opetteluohjelmia löytyy nykyisin jo netistä. Suosittelen lämpimästi sukeltamaan kymmensormitaidon pariin, mutta muista välttää epäergonomisuudesta johtuvia vaivoja tätä uutta taitoa hankkiessasi!
Postauksen työergonomian asiatieto pohjautuu Asla Kerolan kirjoittamaan artikkeliin "Huono työasento aiheuttaa kipuja". Julkaistu 9.10.2013 Viikko-Savossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti